Vedessä kelluen

Eilen niin moni hyvä blogi oli julkaissut kirjoituksia, että minäkin halusin. Olen raukea ja harmoniassa. Venyttely ei satu, silmät ovat uniset. Maalasin öljyväreillä ja menin uimaan. Aamuisin laitan Youtubeen celtic music ja koulun jälkeen kylmää peliä. Tiistaina istuin maalin tarhaamassa ruutupaidassa räkälässä, josta sai keitettyjä kananmunia viidelläkymmenellä sentillä. Minulla oli niin kivaa, että soitin pianoa ja melkein itkin, kun uusi ystävä kertoi minulle ongelmistaan silmät kyynelissä. Se oli hyvä asia. Itkin myös kun näin Puhdistuksen elokuvakankaalla. Ja kun kuuntelin Parachutesia. Huomenna maalaan ihanimmassa paikassa yömyöhään ja lauantaina herään hakemaan Emmin juna-asemalta. Sen kunniaksi annan itselleni luvan ostaa alusvaatteita.

Tuo taulu ei ole minun, mutta naamio on.

-Iida

Te taiteiliat

Koen tahatonta ylpeyttä ilmoittaa ihmisille olevani kuvataidelinjalainen. Rakastan sitä, millaisia mielikuvia ihmiset minusta saavat, ja mitä he odottavat minulta. Rakastan kävellä viileässä aamussa valkoiseen valtavaan taidepajaan, asettaa rotsini lattialle ja luonnostella kasassa muiden taiteilijoiden kanssa. Tuoda suttuinen maalausteline keskelle tilaa ja piirtää alastoman pohkeita paperille. Viimeksi olemme kylpeneet luovan piirtämisen kursseilla, sitä ennen piirsimme ainoastaan paljasta lihaa, ensi viikolla tahrimme toisemme öljyväreihin. Ajattelin, kun blogi kategorisoituu blogilistalla kohtaan taide, voin näyttää teille huimaavia maksimissaan viiden minuutin töitäni. Luovan piirtämisen opettaja on harmaantunut miespuolinen graafinen suunnittelija, joka kommentoi töitä muunmuassa "Ja mitä helvettiä sä oot tähän piirtänyt?" Minä pidän hänestä ja hän sanoo minua Iitskuksi.

-Iida

PS. Jonotin tänään irtokarkkihyllyille. Myivät viiden euron kilohintaan.

Ikkunalauta

Joskus haluan sinun lukiessasi kuuntelevan samoja lauluja, mitä minä kuuntelen kirjoittaessani.

Piirsin aamulla krokeja kaksikymmentä minuuttia ja lähdin pois. Kokosin tyynyistä linnan ja hautauduin torkkupeittoon. Katsoin silmien takana leijuvaa pölyä. Juoksin valintataloon haaremeissa ja parkatakissa, ostin suklaata ja kurkkupastilleja. Ulkona on harmaata ja rumaa, mutta jos katsoo ikkunasta aivan ylös, voi nähdä valon kuultavan paksun pilvikerroksen läpi, lintujen lentävän sitä kohti. Minä kuulun itseeni, leijailen, syleilen minua. Kuuntelemme kauniita lauluja mollissa ja itkemme onnellisuuttamme. Elän tässä sekunnissa, samalla haaveilen. Nämä laulut tekevät sen. Kuuntelen lisää näitä lauluja. Leveä ikkunalauta huoneessani inspiroi minut irti liitoksistani.

-Iida

Jotain mitä kirjoitin lauantaina

Tänään on hyvä päivä, vaikka eilen join pullon viiniä ja tanssin elektroa korkokengissä. Haluan mennä puistoihin kirjoittamaan, syyspuiden keskelle, ja katsella ihmisiä. Toisaalta tämä huone on täynnä hiekkaa ja hiuksia, ja aurinko peittyi juuri paksuun pilvilinnaan. Postikortit seinilläni putoilevat hiljalleen, kun teipit antavat periksi. Seinillänikin on syksy. Ikkunalautani on leveä, siihen mahtuu istumaan ja katselemaan puita ja penkkejä kadun reunalla. Puissa voi nähdä pareja satunnaisia kellastuneita lehtiä. Verhoni ovat hirvittävät, haalean mintun vihreät, mutta valo näyttää kauniilta niiden läpi.  Eilen poika flanellipaidassa ja nahkarepussa sai minut tuhlaamaan yhdeksän euroa kiinalaiseen. Nyt teen impulsiivisia tyhmyyksiä ja saan jännittää hetkestä toiseen.

-Iida

In Florence we laughed

-Iida

Elossa ja kovaa

Minä asun Lahdessa. Olen asunut jo melkein kaksi viikkoa. Rakastan kaikkea täällä, paitsi tuulisuutta. Ja köyhyyttä, omaani. Olen yksinäisyyden rakastaja, mutta olen jo juurtunut asuntolaan. Jos en saa unta, voin mennä yhteiseen huoneeseen kertomaan, etten saa unta. Kun haluan maata jonkun muun sängyssä, voin kävellä sukkasillani makaamaan naapurin sänkyyn. Kun haluan maata sohvalla, voin laittaa tennarit jalkaan ja juosta toiseen asuntolaan makaamaan sohvalla. Pelkään jo nyt, että vuosi menee liian nopeasti. Oikeasti, tämä on piirtelyä ja tsillaamista.

Ja ainiin, mulla on käytetty mäkki ja nopea netti.

-Iida