En tee mitään. Ryömin päivät pyjamahousuissa, kierin untuvasohvalla. Valmistan jo kliseistä avokadopastaa, koska äiti niin pyytää. Tänään sain housut jalkaan, huulipunaakin käytin. Emmi tuli leivonnaisille ja kuuntelimme jazzia. Ajelimme kirpputorien välejä ja kunpa olisimme voineet jatkaa lasillisilla viiniä. Ja jatkaa niitä viinilasillisilla. Tulin iloiseksi siitä, että Emmi kaipaa minua, koska ymmärrän hänen vitsinsä.
- Iida
keskiviikko 27. helmikuuta 2013
maanantai 18. helmikuuta 2013
Maanis-depressio
Täytin pyöreitä, ostin uudet silmät, käännyin Irlannissa, käännyin Roskassa. Olo on lukossa, yritän ajatella asioita hauskasta ja kauniista. Mutta oli ihanaa nähdä ystävä, syödä brunssia kaksi tuntia Kalliossa, kävellä paksupohjaisilla kengillä loskassa. Ja taas kun silmäilen huonettani, grafiikat hyppivät silmilleni ja haluaisin oksentaa. Tarvitsen unta.
Ja tunnin päästä leijun taas korkealla ja nauran itseni ylemmäs.
- Iida
Ja tunnin päästä leijun taas korkealla ja nauran itseni ylemmäs.
- Iida
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)