torstai 27. tammikuuta 2011

Omatuntoni mun

Paha mieli iski kun tajusin ettei uutukaisen uuden blogin ylläpitäminen menekään kouluasioideni edelle! Nyt löysin siis vapaat 10 minuuttia ohjelmastani joten pyhitän sen bloggaamiselle.

Ehkä tätä lähes viikon kestänyttä dataamattomuutta voi syyttää kuumeesta joka on koulussamme jo viikkoja kaatanut ihmisiä petipuuhiin ja sunnuntaina se pamahti omalle kohdalle. Sinänsä se ei haittaa sillä tuo vihuliainen bakteerihan tietää vapaapäivää. Maanantai kului siis Simpsonien, Muumien ja pipon kutomisen merkeissä.

Tiistaina minusta tulikin sitten TÄYSIKÄS. Juhlan kunniaki lähdin järkyttävässä migreenissä kahden rakkaan ystävän kanssa ajamaan liukkaan kelin radalle ja siinähän menossa ei pääparkaa paljoa ehdi miettimään. Rakas autokouluopettajani poikkesi automatkan varrella leipomoon ja osti kivanpikkuihanaisen suklaakakun! Eli päivästä tuli varsin käypä paketti.

Nämä muut päivät olen muka ahertanut koulun kimpussa, oikeasti suunnittelen pääni puhki tulevia superhypermegasynttäribileitä. ;) Oikeasti, niistä tulee vuosisadan pippalot, ainakin suunnittelun mittakaavassa. Jengiä ei ole saapumassa järkyttäviä määriä mutta aah, ehkä joku saa taltioitua niiden toivotun ihanuuden!

Nyt en sitten pode huonoa omaatuntoa ja pääsen pesemään zumbahiet pois.

-Iida

PS. Se valkosuklaakakku josta viimepostingissa puhuin... No, siitä ei valkosuklaakakkua tullut eikä kuvia kukaan ottanut joten unohdetaan se!
Niin ja vielä sitä että melko hupaisaa että olen lähes päivittäin jo aikoja haaveillut blogista ja näin nopeasti uhkaan kyllästyä koko touhuun.. No en nyt kuitenkaan! Olen kiireinen nainen!

lauantai 22. tammikuuta 2011

Suklaamuru

Hejdåå, (katson tällä hetkellä Halv åtta hos mig-putkea)

tänään on ihana rilääksteikitiisi-päivä so far. Koulutyöt nimittäin kerääntyvät erittäin helposti ja lupasin itselleni kirjoittaa noin 600-sanaisen englannin kirja-arvostelun portfoliooni. Olen pitänyt itseäni enemmän kielilahjakkuutena mutta lukio herätti itseni maan pinnalle. Tähän mennessä portfolio on siis lähempänä katastrofia kuin lahjakkuutta (sisältää muunmuassa kielioppikokeita joista olen pamauttanut kutosia). Toisinsanoen kirja-arvostelu on ainoa mahdollisuuteni pelastaa arvosanani!

Ei sen enempää opiskelusta ennenkuin alkaa ahdistaa. 

Eilen herkkuhimooni tein suklaamurukeksejä KOSKA eräs rakas ystäväni antoi joululahjaksi ihastuttavan lasipurkin täynnä sokeria, jauhoja ja suklaata + kemistin valmistusohjeen. Siis ainekset oli pakko käyttää ennen kuin jauhot menevät vanhaksi! ;) Kekseistä tuli järkyttävän makeita because of fariinisokeri mutta ah, niin herkullisia. Eilen sain myös eräältä toiselta rakkaalta ystävältäni enemmän tai vähemmän ikuisuuslainaan elokuvan Beatrix Potter, jota rakastan. Ystäväni vihaa. Katsoin eilen elokuvan. Keksien kera. Tykkään vieläkin.

Tänään vielä ohjelmassa valkosuklaajuustokakun valmistus huomiseksi syntymäpäiväkahvien vetonaulaksi. Tiistaina minusta siis tulee Täysikäs! Valkosuklaajuustokakku on henkilökohtainen bravuurini KOSKA kerran valmistin sitä Tuulen viemää-kutsuilleni, äiti sattui maistamaan ja näin kohtalokseni on tullut tehdä valkosuklaajuustokakku kaikille mahdollisille kissan ristiäisille. Ei kylläkään haittaa, se on erittäin erittäin maistuvaa. Ehkäpä laitan myöhemmin reseptin ja kuvia! :P




                                              Näin soma jauhopurkki!

             Kemistin laatima resepti.. "..kemiallis-fysikaalinen reaktio tarvitsee 200 C:n
                            lämpötilan ja n. kymmenen minuuttia reagoimisaikaa.."

                                           Toivottu lopputulos.

-Iida

perjantai 21. tammikuuta 2011

Alkusanat

Tervehdys kaikille blogimielisille bloggaajille jotka tähän blogiin ovat eksyneet!

Täällä huutaa Iida, joka blogiahdistuneisuudessaan päätti perustaa ihkaensimmäisen bloginsa. Onko siitä hyötyä, ken ties. Ehkä verbaali lahjakkuuteni kehittyy tai ehkä ahdistuneisuuteni haihtuu kun pääsen sieluni syövereistä tekstiä Internetin rajattomiin sopukoihin suoltamaan.
Kyllä, selvä, näin. Ehken ihan tällaista tekstiä päivittäin kirjota, useimmiten en näet juurikaan jaksa keskittyä kirjoitusten hiomiseen eikä Kurjuuden Kuningaskaan todennäköisesti tee poikkeusta.

Menisimmekö asiaan?
Olen siis palavasti himoinnut blogia jo lukuisia kuukausia ja alkuperäisen suunnitelmani mukaan ryhdyn bloggaajaksi silloin kun muutan opiskelemaan (= uusi koti, uudet kujeet), mutta rakkaan Ystäväni rohkaisemana päätin riskeerata lukio-opintoni (= jos vaikka koukkuun tähän hommaan jään)! Lisäksi tähän päätökseen vaikutti myös elämäntapani; tee kaikki hullut ja uudet asiat vielä kun nuorena uskallat. Uskon siis melko vahvasti että kasvettuani isoksi, muutun tylsäksi. Näistä elämänjanotempauksistani saattaa siis tulla ihan hauskaakin luettavaa! :)

Näin siis tänään, pitäkää (uskon hartaasti että joku yksinäinen lukija tälle sivustolle eksyy) peukkuja, en hallitse tätä bloggaamista!

-Iida

PS. Blogin nimi Kurjuuden Kuningas voi antaa melko melankolisen vaikutelman. Ehkä se kuitenkin enemmän kertoo vain siitä että olen Kurja. Mitä tuokin sitten tarkoittaa, en tiedä.


Kuvia asioista, joita rakastan:

                                            
                                        
                                        
                                                                  


Ahaa, tästähän voi tehdä johtopäätöksen siitä että elämäni pyörii sokerin ympärillä ja niinhän se jonkun verran pyöriikin mutta joo.. :D Nauttikaa näistä laadukkaista kuvista, erityisesti marenkikuvasta.

Chiao!