tiistai 13. joulukuuta 2011

Paketoinnin Kuningas

Minä rakastan joulua aivan kamalasti.
Syytän/kiitän siitä sitä että olen löytänyt joulusta sen rauhoittumisen, kynttiläfiilistelyn sekä antamisen.
Joulussa ehkä parasta on lahjojen antaminen ja paketoiminen. En väitä, etteikö lahjarumba aiheuttaisi ahdistusta ja hieman stressiäkin, mutta ideoiminen, askartelu ja saajien ilahtuminen on mitä hupaisinta. Prosessi on mukavampaa kuin se, että itse saa lahjoja.
Pienenä paketoin lelujani ympäri vuoden ja annoin niitä perheen jäsenille. Olen myös noin 4-vuotiaasta tarjoutunut paketoimaan muiden lahjoja. Ilman palkkaa.
Lopetin valmiiden lahjapapereiden käyttämisen muutamia vuosia sitten ja nykyään meikätyttö ennakoi vuoden lahjatapahtuman keräilemällä sopivia raaka-aineita ympäri vuoden.
Olen niin otettu tästä kaikkivoipasta paketoimisen lahjastani, että haluan jakaa viisauttani internetin laajuisesti.


Isukin Amarula-pullo ja tummasuklaalevy on kääräisty 80-luvun käsityölehden kaavapaperiin (nappasin kirjaston otatästä-lehtilaatikosta), paperinaruun (ostin kesällä kirpparilta törkeen ison kerän jollain eurolla) sekä pakettikorttina toimii luoentolehtiön kannesta leikattu piparkakku.

Systerin itse tehty monsteri-paita on päätynyt myös kaavapaperin syleilyyn.

Systerin Miten täältä pääsee pois-kirja on kääritty Muse-yhtyeen julisteeseen ja viimejoulun lahjanaruihin.

Todennäköisesti tämänvuotinen ylpeyteni (kaikkia lahjoja ei ole paketoitu) on italialaiseen sanomalehteen (keväällä lentokentältä ostettu) piilotettu cd-levy, joka koreilee luojatiesmistälöydetyssä nauhassa ja vanhassa hintalapussa.



-Iida

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti