13-vuotias

Iskä soitti ja sanoi että meidän koira meni taivaaseen. Itkin silmät päästäni ja ilmat keuhkoistani. Sen nimi oli Martta ja se heilutti häntäänsä ennen kuin nukahti.

Behold!

Kauniiksi King Crimsonin maalasin! Juuri pashan jääkaappiin tekaisin! Hyvvee pääsiäistä.

Ruokaa roskiksesta

Aina joskus sitä on unohtaa dyykkaamisen ihanuuden.

Derp

Ei vitsi hei. On kevät, kun Iida ihastuu ihmisiin vähintään kerran päivässä.

Onnionnionnionni

Kaikki on voiton puolella. Päivä on valoisa heräämisestäni ilta kuuteen. Eilen tulin yöllä kotiin ja olin selvä. Jaksan käydä roskiksilla ja hakata Illustratoria ja kirjoittaa media-alan työhakemuksia. Ja voi että. Laitoin päälleni kurveja muotoilevan mekon, jonka olen omistanut syksystä asti. Pidin sitä monta päivää. Stam1nankin näin! Maalaan King Crimsonin levynkansitaidetta ja keittiössä on tulppaaneja! Samassa huoneessa monta neliömetriä auringonvaloa ja maljakollinen kasveja on ONNEA.

Kirjoitan niin usein vain valosta. Voisin omistaa koko blogin valolle.

Tästä lähin tukkani näyttää tältä

Tuntuu sunnuntailta

Pitkän aikaa olen ollut solmussa ja umpikujassa ja jumissa ja sumussa. Mutta nyt. Viimeinkin. Uskalsin unohtaa ylpeyteni ja luovuttaa asioissa. Tiedättekö sen tunteen kun pitkän ajanjakson jälkeen jonain aamuna nousee auringonpaisteeseen ja tietää, asiat ovat hyvin? Nyt on sellaista. Tänäänkin pyöräilin ulos keskustasta loskassa ja aurinko häiki särkevästi suoraan kasvoille, mutta suljin vain silmäni ja haistelin ja maistelin ja tunnustelin tieni perille. Aistini ovat auenneet! Kotona vajosin sänkyyni, venyttelin raukeasti kun aurinko heitti paistettaan ikkunasta varpailleni. Ja Beck soittaa kaunista musiikkia.