Sydämeltäni vadelmavenepakolainen

Uskallan jopa vannoa, että jokainen suomalainen aina toisinaan jollain tapaa ilmaisee vihansa Ruotsia kohtaan. Vaikka olisikin hyvin poikkeuksellinen persoona, joka aikuismaisesti pitää Ruotsia yhtenä maana muiden joukossa, viimeistään kirskauttaa hampaitaan yhteen Ruotsin tehdessä maalin lätkäpelissä Suomea vastaan. Kuten rakas ystäväni viisauttaan jakoi: ruotsiviha on sisäänrakennettua.

Itse en ole ollut poikkeus; melko tarkalleen kahdeksantoista vuotta elämästäni olen näyttänyt naapurillemme keskaria ja toisinaan hieman persettäkin maaotteluissa, Euroviisuissa, parasmaa-tilastoissa ja niin edelleen. En ole pikkuvarpaallanikaan astunut Ruotsin maakamaralle ennen viimeviikonloppua. Ja tämä kyseinen viikonloppu avasi silmäni. Kovinkaan moni suomalainen ei varmastikaan suostu hyväksymään sitä, mitä kirjoitan seuraavaksi, jotkut saattavat jopa raivostua. Haluan kuitenkin kertoa totuuden.

Ruotsi on parempi kuin Suomi. Lähes miten vain. Suomalaiset sanovat yleisesti ruotsalaisia homoiksi. Meillä on käsitys Svea-pipoihin somistautuneista fruittareista, jotka vääntävät riikinruotsia siideriä juoden. Todellisuudessa Ruotsissa ei ole väliä, mihin ilmansuuntaan katsot, kun näet hyvännäköisen, hyvin pukeutuneen ja fiksun miehen. Sylkirauhaset huutavat hoosiannaa jo korttelin pituisella kävelymatkalla. Suomeen palatessa kukaan ei ole enää tarpeeksi hyvännäköinen. Naisetkin näyttävät luonnollisilta ja upeilta, sekä persoonallisen muotitietoiselta.

Ruotsalaiset ovat tyhmiä idiootteja. NOT. Fiksun ystävällisiä kaupankassoja, kaikki puhuvat upeaa englantia ilman ruokotonta aksenttia. Järjestelmät ovat hyvintoimivia ja viisaasti suunniteltuja. Metroreitti esimerkiksi Tukholmassa on turvallisuuden kannalta samaa tasoa kuin Helsingissä, mutta kattavuudellaan pesee ja peittoaa Suomen niin että ansaitsemme vain räkäisen naurun.

Minä haluan muuttaa Ruotsiin. Vietin maassa yhteensä reilun kokonaisen päivän (kiitos laivamatkojen), mutta olen jo varma päätöksestäni. Korkeakoulussa teen vaihto-oppilasvuoden Ruotsiin. Kerron kaikille ruotsivihan olevan kateellisten panettelua, Ruotsi oikeasti vaan osaa.

 Japanese beer, minäkin haluan pöllön oluseeni, karhut sucks

Lopuksi haluan vielä kertoa Ruotsin vintageshoppailumahdollisuuksien olevan taivaalliset. Yksi päivä ei todellakaan riittänyt edes murto-osan vintageliikkeiden läpi käymiseen. Alla oleva kuva on suoranaisesti paska, mutta tärkein näkyy; Lisa Larssonilta löytämäni hartiahuivi, jota Larsson ei olisi edes oikeastaan myydä pois. Nyt se kuitenkin on minun. Sydän.

-Iida (ylpeänä siitä, että nimen Iida-Sofia voi lausua erittäin riikinruotsalaisesti)