Lomani oli ihana ja kaunis. Olin yksin, liimasin peräpökelöni pikaliimalla sohvaan. Kävin Helsingissä, nukuin Satakuntatalon ylimmässä kerroksessa, katselin sen parvekkeelta lumista pääkaupunkia. Matkustin Tampereelle kadehtimaan toisten asuntoja. Olisin halunnut jäädä Annikalle, Hervantaan. Olin kutakuinkin selvinpäin, valvoimme kuuteen, katsoimme kun kellot vaihtoivat aikaansa. Sen yön (kuten myös edellisen ja seuraavan päivän) kuuntelimme Rajattoman joululauluja ja joimme glögiä. Kynttilöiden valossa toki. Teimme taivaallisia suklaafondanteja ja halusimme oksentaa. Omatunto ei ollut paha, mutta ahneen loppu on tunnetusti eritteenomainen. Silti olisin halunnut jäädä lämpimille nahkasohville syömään jäätelöä ja glögin loppuja. Mieli ei halaja kotiin, vaan Annikan luo.
-Iida
Kuulostaa hienolta!
VastaaPoistaMulla on sulle haaste:
http://shakespeareaulait.blogspot.fi/2012/10/juutalais-why-not.html
Herranen, en tiennyt muista blogeistasi!! Mutta kiitos paaljon, haasteen toteutus alkanee. :P
PoistaJotenkin aivan ihana tuo viimeinen kuva!
VastaaPoistaOi, Iida kiittää!
Poista