Saamattomuuden ja äveriäisyyden huipentuma

Tämä saamattomuus on jo laskettavissa naurettavuuden ilmentymiksi. Löysin itseltäni luonnoksen, jonka nimi oli Pariisi. En tosin ollut lisännyt sanaakaan muuta tekstiä, saatika kuvia. Mutta tänään oli viimeinen työpäivä ja alkuviikosta sain opiskelupaikan, joten kypsän velvollisuudet ovat poissa riippakivilistaltani. Tästä hetkestä eteenpäin olen ainoastaan saamaton. Huipennan sanan merkitystä vielä niin, että toistaiseksi kerron Euroopan katselemisesta junan ikkunan läpi esimerkiksi sillä kuvalla, joka esittelee Kurjuuden Kuninkaan ostaman Chanelin huulipunan. Se on aito ja hieman fuksian punainen. En olisi koskaan uskonut.

Neljä esimerkkiä loputtomasta lapasesta lähteneestä lompakonavaus-kerrasta. Ymmärsitkö? Saanen kertoa tuon farkkuliivin olevan Pariisilaista vintagea ja että maksoin siitä viisi euroa. Muistaakseni.

-Iida