Puhtain ja korkein inhimillisen onnen muoto

"Onnellisuus edellyttää tiettyä vapautta käytännön huolista."
- Aristoteles


Eikö kuulostakin hyvältä? Viimeinkin lupa heittäytyä huolettomaksi..


"Meidän on tehtävä itsemme kuolemattomiksi siinä määrin kuin se on mahdollista ja tehtävä kaikkemme elääksemme sen mukaan, mikä meissä on korkeinta. Sillä vaikka se olisi vähäistä, se ylittää kaiken voimassa ja arvokkuudessa."
-Aristoteles


..aah, elää täysillä, rakastan sinua, Aristoteles!


"Se mikä on ominaista jollekin, on luonnostaan sille parasta ja nautinnollista. Ihmisille sitä on elämä järjen mukaan, koska järki ennen muuta tekee ihmisen ihmiseksi."
-Aristoteles


Mitä?! Ei, rakas Aristoteles, ei! Ei järkeä!


"Järjen mietiskelevä toiminta -filosifia- huipentaa onnellisen elämän. Näin ollen filosofia on puhtain ja korkein inhimillinen onnen muoto."
-Aristoteles



Teoriassa minun pitäisi siis olla tajuttoman onnellinen; takana neljä kurssia filosofiaa ja neljän viikon päästä on filosofian kirjoitukset. Miksi olenkaan onneton?

Nyt on kyllä pakko hieman kritisoida rakasta filosofiamme. Lukiessani Aristoteleen teoriaa hyvästä elämästä olin tyytyväinen ja ylpeä Aristoteleestä. Mutta vastaan kolahti kuitenkin pettymys; Aristoteles ylistää järkeä. Platon ylistää järkeä. Sokrates ylistää järkeä. Ties kuinka moni pitää järkeä tärkeimpänä asiana maailmassa!
              Onhan hienoa olla sivistynyt ja muuta, opiskella ja pohdiskella filosofiaa mutta se sivistys ei tee minua onnelliseksi. Tai ehkä siinä määrin että JOS menestyn opinnoissani, saan EHKÄ hyvän opiskelupaikan ja EHKÄ hyvän työpaikan, mutta eihän se onnellisuus ole vain sitä terveyttä, vaurautta, perheyttä. Ihana elämä koostuu.. sanoisinko pienistä asioista. Voi, mikä klisee! Voi, miten totta!

              Mieti oikeasti miten mahtavalta tuntuu puurtaa tunti Zumbassa ja sen jälkeen katsoa Tuulen Viemää suklaajuustokakku sylissä. Tai millaista on pitää keksi&kaakao-piknik kirpeänä syyspäivänä. Tai miltä tuntuu saada lämmin halaus. Tai syödä tuoreita mansikoita suoraan pellolta. Tuollaisina hetkinä onnellisuus on suurinta. Ja niistä on järki kaukana. Nämä hetket ne lannistavat filosofian lukuhetkeni.

Tämä biisi jos mikä tekee onnelliseksi ja saa veren pulppuamaan suonissa.

Lopuksi yksi lempikuvistani

-Iida



Baduizm

Hyvää iltaa,

kuten ajankohdasta voinee arvata, harpon huomenna kouluun vasta kymmeneksi, joten voin taas harrastaa yöbloggausta.

Tämä viikonloppu on ollut erittäin kiintoisa, perjantaina näet lähdimme autokoulusta kahden rakkaan ystäväni kanssa Helsinkiin hieman ajelemaan. Tosin itse sain ajoluvan tiistaina (!), toisella on inssi keskiviikkona joten vain yhdellä kolmikostamme oli ajotunteja jäljellä mutta ei se mitään, kaupunkiajo on aina hyvästä. Sitä paitsi, autokouluopettajallamme on erittäin hauskaa seurassamme!

Siis perjantaina lähdimme ajelemaan kohti STADIA ja suhteellisen pitkäkestoisen (normaalisti kolme tuntia, nyt melkein neljä) matkan jälkeen saavuimme Yrjönkadun Omenahotelliin. Nautiskelimme skumppaa kertakäyttömukeista sängyllä tiiviisti röhnöttäen ja sotkimme pärstämme pakkeliin pääkaupunkiseudun yöelämää varten (loppujen lopuksi turhaan). Meidän oli tarkoitus lähteä (kuulemma) maailman parhaaseen pizzapaikkaan jossa sitten olikin tunnin jono... Menimme viereiseen Zetoriin, josta kukaan meistä ei ollut aikasemmin kuullutkaan. Se tieto olisi ollut hyvinkin arvokasta sillä loppujen lopuksi istuskelimme >50-vuotiaiden ja traktorien seassa humpan pauhutessa. En mene enää ikinä.

Siitä illasta ei sen enempää. Aamulla päätimme hieman shoppailla ennen ajelun aloittamista. JIPPIAJEI! Viime helsingin vierailusta on niin paljon aikaa etten ollut käynyt Aleksanterinkadun Monkissa. Oikeastaan en ole koskaan käynyt Monkissa mutta nettisivuja olen kuolannut sitäkin enemmän (jota ei kyllä paljoa vaadita)! Jos en ollut Monki-fani aikaisemmin niin nyt olen! Sisustus ja esillepano oli aivan huikeaa, musiikki kerrassaan valloittavaa ja tietenkin; vaatteet maailman mahtavimpia. Zum Glück käynnissä oli da Final Sale eli en törsännyt kaikkia Saksan matkan rahojani.

Kyllä, aivan, matkakertomukseni rajoittui Zetoriin ja Monkiin. Voinen vielä kertoa että oli järkyttävän hauskaa ajaa moottoritiellä 100km/h!

1/3 mukana olleesta matkamusasta: Pearl Jam, Triö Töykeät, Erykah Badu, Faith No More

Monkin paitamekko 8 e

H&M-korvikset 5 e

Monki-mekko 10 e

-Iida

Poseeraamisen ylistys

Näin hyvissä ajoin ajattelin laittaa hieman kuvaa viimeviikonlopun synttäriputkikleedareista.
Tosiaan siis jos en ole siitä vielä maininnut niin viimeviikko meni jopa kaksien Täysikäs-juhlien parissa.
Ensimmäiset olivat metsien tuolla puolen, kaukaisen rakkaan ystäväni pippalot joista en tuntenu sankarin lisäksi ketään muita kuin seuralaiseni. Solmin siis uusia suhteita tuntemattomiin joiden estot oli Kuningas Alkoholi poistanut.
Toisen syndet sujuivat tutummissa ja rauhallisimmissa merkeissä; istuimme kuuden läheisen ystävän kanssa pöydän ääressä shampanjaa siemaillen ja politiikasta puhuen. Kyllä! Siis politiikasta! Vaalithan lähestyvät kovaa vauhtia ja jotkut ovat jo vaali-iän saavuttaneet ja sitähän ei hukkaan heitetä.

Perjantain puvustus, mekon alkuperästä ei minkäänlaista tietoa

 Alennuskorvakorut jotka ovat rakkaimpani (n. 4 e), rukousnauha ja ristikoru joita ei oikein näy mutta jotka ostin Kreikasta eräästä luostarista (3-4 e)

Satunnainen kokeiluasu, kokeilin äidin kynähametta ja uutta UFF:n vyötä (2 e)

-Iida

Elämäni masokistina

Rakastan lävistyksiä. Hirviän paljon.

Kaikenkaikkiaan minulla on ollut 10 lävistystä. Yhden niistä tein itse; korvalehteen nuppineulalla. Kyllästyin siihen nopeasti joten Häntä ei ole enää olemassa. Rustokorusta luovuin myös nopeasti ja muutamia viikkoja sitten päätin päästää kolme ylimmäistä reikää toisesta korvastani umpeen. Tällä hetkellä omistan siis kaksi tavallista lävistystä korvalehdissä, yhden "kaksinkertaisen" lävistyksen rustossa ja yhden huulessa.

Vajaa kaksi vuotta sitten omasin kamalan lävistyshimon ja korvien tavallinen rei'ittely sai riittää! Hipsin Lävistysliikkeeseen harrastamaan masokismia, tosin en tainnut siitä juurikaan nauttia, Miss Industrialin teko sattui erittäin paljon! Viikon päästä tekoprosessista Ms. I turposi järkyttävästi imusolmukkeiden lisäksi. Korvani oli oikeasti tuplasti oikeaa kokoaan isompi! Tätä ei kylläkään kestänyt kauaa ja nykyään I on hyvissä voinneissa.

No kolme kuukautta sitten oli pakko saada lievittää ja lisätä tuskaa; olin himoinnut Medusaa kaksi vuotta. Pohdin kyllä todella kauan, ottaako vai eikö ottaa. Vanhukset loivat uhkakuvia työttömästä ja tulehtuneesta lävärinaamasta. (Zum Glück) talsin taasen samaiseen lävistysliikkeeseen ja kirpaisi taasen. Lisäksi kuukauden ajan esiinnyin vaihtelevasti botoxi-huulena. Kuitenkin sen prosessin kesti sillä siitä seurasi rakkain Mister Medusa. Häntä ihanampaa ei löydy.

Tällä hetkellä ei ole tarvetta saada uutta tavaraa nahkaan; laskelmieni mukaan olen yhteensä tuhlannut kaikkeen lävistystouhuun lähemmäs 200 euroa...

 Miss Industrial tuoreena

Rva Venytys ja kadonneen korun arvoitus

Mister Medusa tuoreena

 Parempi kuva korvapaketista

- Iida

Normi koeviikko

Mulla ei ole hajuakaan miksi olen koneella.
Tämä on viimeinen paikka jossa saisin olla.
Ehkä se johtuu siitä ettei mielenkiintoisia historian kirjoja ole vielä kirjoitettu.
Ehkä se johtuu siitä että yhden suklaasuukon jälkeen kaikki herkut loppuivat.
Ehkä se johtuu siitä että mulla on huomenna kirjalliset part 2.
Ehkä se vaan johtuu siitä ettei historia ole täällä minua varten.

Tässä hieman myötähäpeän tunnetta.

Koreografia-myötähäpeä

Kuubasta Köpikseen

Hmhm, itse protestoin kaksitaienemmänpostaustapäivässä-periaatetta vastaan MUTTA huomenna hilpaisen kouluun vasta kahdeksitoista joten voin valvoa ja vuodattaa kuumettani blogiin.

Tänään siis aloin erittäin intensiivisesti pohtia, missä Kuuba tarkalleen sijaitsee. En saanut ajatusta pois mielestäni joten hyvin vastahakoisesti keskeytin historian lukemisen ja siirryin tietokoneelle. Googletin Kuubaa ja joltain sivustolta pääsin halpalentojen hintavertailuun ja eiköhän tuolloin päässyt helvetti irti! Minähän ryhdyin hyvin hanakasti haaveilemaan että voi miten olisi ihanaa lähteä jonkun kaverin kanssa ulkomaille jo vaikka ensikesänä mutta ihan Kuubaan ei välttämättä ole rahaa. Googletin siis Euroopan kartan ja ryhdyin ottamaan selvää lentojen hintoja aina kuhunkin kaupunkiin. Tulin siihen tulokseen että hyvällä tuurilla Kööpenhaminaan voi päästä jopa satasella, ihanaa! Köpikseen siis! Siis jos satun saamaan hyväpalkkaisen työn..

Eihän historian lukemisesta tullut mitään kun ryhdyin rakkaan ystäväni kanssa haaveilemaan matkasta, olemme molemmat käyneet jo aikaisemmin Köpiksessä ja mielessä on vaan se, miten Tivoli on ihana paikka. Ihan mielettömän tunnelmallinen paikka! Kävin siellä jonain vuonna ennen joulua ja aah, taianomaista! Plus erittäin hyvää kaakaota.



Ja lopuksi vielä kerrankin kiva EUROVIISU-biisi! Taannoin katsoin äidin kanssa Euroviisuja ja koin järkyttävää myötähäpeää kaikkia osallistujia kohtaan paitsi! Tätä Paradise Oskaria. Tosin ei välttämättä ihan Euroviisubiisi mutta mielettömän ihana kipale, sellainen kepeä ja tämä Axel lausuu hauskasti englantia. :) Suosittelen kuuntelemaan. Tässä Paradise Oskar.

Hyvää yötä!

-Iida



18

Näin koeviikolla on otollinen aika kirjoittaa postauksia!
Haluaisin kertoa ihanista glamoursynttäripippaloistani, joita siis lauantaina juhlittiin.
Ensinnäkin kutsuvieraita oli niin hauska katsoa, kaikki laittanu itsensä viimesen päälle ja korkkareilla kopisteltiin siellä! Tosin ennen vieraiden saapumista ei ollut niinkään hauskaa ja hehkeää, aloitin valmistelun viisi tuntia ennen vieraiden saapumista ja juoksin koko sen ajan pää kolmantena jalkana ympäri taloa. Meitsi oli siis päättänyt valmistaa itse juhlien tarjoiltavat.

Menu oli siis tällainen:

Überihanat sitruunamufarit
Suklaafondue kera hedelmien ja vaahtokarkkien
Itsetehdyt perunalastut (katastrofi)
Kinuskipopkornit
Kauralastut
Pipareita ja leipätikkuja
Avokado-tonnikala-tomaattiwrapit

Nuo tonnikalawrapit oli ihan mielettömän hyviä ja helppoja tehdä, laitan siis ohjeen tänne.

1 pkt tortillapohjia
2 tlk tonnikalaa vedessä
3 tomaattia
loraus ruokakermaa

quacamole:
2 PEHMEÄÄ avokadoa
1 tl suolaa
tilkka sitruunauutetta

Puolita avokadot, poista kivi ja kaavi sisältö. Muussaa avokadot esim. survimella tasaiseksi tahnaksi. Lisää suola ja sitruunauute ja sekoita hyvin. Pilko tomaatit pieniksi paloiksi, sekoita tonnikalan kanssa. Lisää ruokakermaa vain sen verran että se pitää tomaatit ja tonnikalan yhdessä. Seosta voi myös paistaa hetken paistinpannulla jolloin kerma jähmettyy eikä tipu valmiista wrapeista. Puolita tortillapohjat ja levitä jokaiselle palalle quacamolea. Laita keskelle tortillapohjaa noin kaksi reilua ruokalusikallista tonnikalaseosta ja kääri wrap. Tittidii, järkyttävän hyvää!

                   Ihanat sitruunamuffinit <3 Jos joskus tarpeelliseksi näen, voin laittaa reseptin tänne.

Kinuskipopkornit

Baarimikko ja minä

Ihana huorahuulipunani ei pääse oikeuksiinsa tässä kuvassa mutta tosiaan ostin ensimmäisen oman huulipunani ja rakastuin siihen täydellisesti.

Juhlat onnistuivat siis vallan mainiosti eikä bailutaukoa näy, ensiviikonloppuna juhlitaan kahden rakkaan ystävän täysi-ikäisyyttä ja sitä seuraavana viikonloppuna lähdemme autokouluopettajamme kanssa Helsinkiin ajelemaan ja seuraavana päivänä kolmannet täysikäs-juhlat! Ihanaaa!

-Iida

PS. Eilen oli kirjalliset ENKÄ PÄÄSSYT LÄPI. Kuvallisia saa siis mennä väärin 8/50, meitsillä meni 7 ja sanallisista saa väärin mennä 3/10, meitsillä meni 4. Suoraan sanoen hieman otti päähän ja ärräpäät lenteli... Asiaa ei yhtään helpottanut se että yksi väärin menneistä kysymyksistä oli: "Missä asteessa lohkolämmitintä saa käyttää?" Yllätyksenä mulla ei ollut minkään valtakunnan hajua mikä lohkolämmitin on eikä arpaonnikaan auttanut tällä kertaa... Torstaina siis uusi yritys.