Puhtain ja korkein inhimillisen onnen muoto

"Onnellisuus edellyttää tiettyä vapautta käytännön huolista."
- Aristoteles


Eikö kuulostakin hyvältä? Viimeinkin lupa heittäytyä huolettomaksi..


"Meidän on tehtävä itsemme kuolemattomiksi siinä määrin kuin se on mahdollista ja tehtävä kaikkemme elääksemme sen mukaan, mikä meissä on korkeinta. Sillä vaikka se olisi vähäistä, se ylittää kaiken voimassa ja arvokkuudessa."
-Aristoteles


..aah, elää täysillä, rakastan sinua, Aristoteles!


"Se mikä on ominaista jollekin, on luonnostaan sille parasta ja nautinnollista. Ihmisille sitä on elämä järjen mukaan, koska järki ennen muuta tekee ihmisen ihmiseksi."
-Aristoteles


Mitä?! Ei, rakas Aristoteles, ei! Ei järkeä!


"Järjen mietiskelevä toiminta -filosifia- huipentaa onnellisen elämän. Näin ollen filosofia on puhtain ja korkein inhimillinen onnen muoto."
-Aristoteles



Teoriassa minun pitäisi siis olla tajuttoman onnellinen; takana neljä kurssia filosofiaa ja neljän viikon päästä on filosofian kirjoitukset. Miksi olenkaan onneton?

Nyt on kyllä pakko hieman kritisoida rakasta filosofiamme. Lukiessani Aristoteleen teoriaa hyvästä elämästä olin tyytyväinen ja ylpeä Aristoteleestä. Mutta vastaan kolahti kuitenkin pettymys; Aristoteles ylistää järkeä. Platon ylistää järkeä. Sokrates ylistää järkeä. Ties kuinka moni pitää järkeä tärkeimpänä asiana maailmassa!
              Onhan hienoa olla sivistynyt ja muuta, opiskella ja pohdiskella filosofiaa mutta se sivistys ei tee minua onnelliseksi. Tai ehkä siinä määrin että JOS menestyn opinnoissani, saan EHKÄ hyvän opiskelupaikan ja EHKÄ hyvän työpaikan, mutta eihän se onnellisuus ole vain sitä terveyttä, vaurautta, perheyttä. Ihana elämä koostuu.. sanoisinko pienistä asioista. Voi, mikä klisee! Voi, miten totta!

              Mieti oikeasti miten mahtavalta tuntuu puurtaa tunti Zumbassa ja sen jälkeen katsoa Tuulen Viemää suklaajuustokakku sylissä. Tai millaista on pitää keksi&kaakao-piknik kirpeänä syyspäivänä. Tai miltä tuntuu saada lämmin halaus. Tai syödä tuoreita mansikoita suoraan pellolta. Tuollaisina hetkinä onnellisuus on suurinta. Ja niistä on järki kaukana. Nämä hetket ne lannistavat filosofian lukuhetkeni.

Tämä biisi jos mikä tekee onnelliseksi ja saa veren pulppuamaan suonissa.

Lopuksi yksi lempikuvistani

-Iida