Dyykkaus tässä nyt on se pääjuttu.
Eli. Heti välittömästi kesäteatterinäytöksen loputtua lähdimme Annikan kanssa kohti big cityä (not). Otimme mazdan kainaloon noin 150 cm:n pätkän vaaleaa naista ja suuntasimme big cityn (not) keskustaan. Joka pitää sisällään kolme ruokakauppaa. Ajelimme ensimmäisen rakennuksen taakse, sydämemme pysähtyivät. Roskalavat. Aitojen. Ja lukkojen. Takana. Tuskaa lisäsi huomio siitä, että elintarvikkeet näytti järjestäytyneen kategorioiden mukaan (liha, maito...). Sittiäisinä löimme avarin poskiimme ja painuimme seuraavien päivittäistavarakauppojen likaisimmille puolille. Huti taasen. Sittiäisinä emme hevin lannistuneet, vaan päätimme vierailla big cityn (not) naapurikunnassa, joka sisältää yhden ruokakaupan, sekä yhden elintarvikemuseon. Jälkimmäiselle emme suoneet edes ajatusta. Ensimmäinen ei tuottanut pettymystä. Havaitessamme käsillä olevan roskalavan hihkaisimme ja läiskäytimme kumihanskat käsillemme.
Löysimme:
-kaksi jätesäkillistä leipää ja pullaa
-juustoraastetta
-purkin jukurttia
-rivon lihapakkauksen
-babyporkkanoita
Kotiin tuliaisiksi:
-leipää ja pullaa
Kuitenkin kolmikkomme oli hyvin iloinen näinkin upeista löydöistä. Ensimmäiseksi dyykkauskerraksi melko positiivinen kokemus. Isona minustakin tulee dyykkari. Jälkeen leivän syöminen epäilytti ehkä hieman. Haistelin ja kääntelin limpun palasta kätösissäni. Vatsavaivoja tai erikoisia sivumakuja ei esiintynyt.
-Iida
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti