Valaistunut

Vapaa ihminen on onnellinen.
Nyt sen tajusin. En pysty sulattamaan ajatusta siitä, että meitsin piti hengailla täällä 18 vuotta ennen kuin tajuan sen. Olla vapaa.
Vapaana olemisella en tarkoita mitään kouluttomuutta tai verovapautuksia tai vapautusta asepalveluksesta. Tarkoitan enemmän jotain henkevää, tunteisiin liittyvää vapautta, johon voi liittyä jotain aineellistakin. Ehkä riippuvuutta. Tiedostettua tai tiedostamatonta.
Eikö onnellinen ole silloin kun saa toteuttaa omaa itseään? Tämä edellyttää vapautta. Sitä voi luulla olevansa onnellinen, mutta kun siitä jostain vapautuu, on onnellisuus jotain paljon mahtavampaa.

Kyllä, tämä kaikki kumpuaa päättyneestä suhteestani. Ennen eroa tajusin, että se toinen halusi minun olevan joku muu. Pukeutumiseni oli liian erikoista, nauruni liian kovaa ja luonteeni liian räikeä. Piirteet, joita se toinen vihasi, oli minun rakkaimpiani. Tiesin jo kauan, etten halua olla koko loppuelämääni sen toisen kanssa. Koska olisin ollut kuin kahleissa. Jokaista siirtoa pitäisi miettiä tarkkaan. En saisi arvostusta omista arvoistani ja mielipiteistäni. Liian spontaania. Liian taiteellista.

Nyt tajusin että kaikki voi olla toisin. Ensitöikseni tein itselleni rastat. Olen haaveillut niistä jo vuosia. Toiseksi puin päälleni huomiota herättävät vaatteet. Kolmanneksi nauroin kadulla niin kovaa kuin pystyin. Eikä kukaan valittanut. Tunsin itseni niin vapaaksi ja onnelliseksi.

Ehkä jonain päivänä tielleni sattuu miekkonen, joka rakastaa sitä, mitä minäkin. Ja silloin olen suhteessa, jossa saan olla muutakin kuin näennäisen onnellinen. Vapaa varattu.

Tämä ei päde pelkästään seurusteluun. Se pätee mihin tahansa suhteeseen. Masennukseen. Materiaan. Mihin vaan, mikä estää ja sitoo! Irti päästäminen on ehkä maailman vaikeinta. Hirvittävän vaikeaa. Mutta irrottamisen ja vierotusoireiden jälkeen aurinko paistaa taukoamatta.

En ole katkera suhteestani. Tai ehkä vähän. Mutta Titiuun sanoja lainaten: kaikki mitä tapahtuu, merkitsee jotain. Uskon että kasvoin ihmisenä kilometrejä. Ja tiedän, mitä välttää ja mitä kohdata, mitä tavoitella. Sen eteen on hyvä hieman kärsiä. Tai vähän enemmänkin.

Sielun ravintoa:

-Iida